Monday, 25 February 2013

Beeswax Part II: Use It for the Background

When I first tried beeswax in a collage, I instantly loved the transparent look of the layers. However, with ordinary paper it did not work as well as with napkins, or other porous papers that let the melted wax go through.

This time I wanted to use beeswax for the background only, and add the rest of the collage elements later. For sewing themed cards, I chose recycled clothes patterns. The paper sort is similar to tissue paper, so it worked very well. I pasted it on yellow-green pearlescent cardstock with beeswax and cut to ATC size when dry.

The sewing machine is a free download from Missie Krissie's blog. I printed it on pink and green scrapbooking papers. Spring colours seemed a good choice, when we're finally getting some sun!

Before adding the image, I stamped around the corners with Staz-on permanent ink. Last but not least I made a simple flower of fabric scraps to brighten it up.



ATC-korttipohja mehiläisvahatekniikalla


Ihastuin heti ensikokeilulla mehiläisvahakollaasin läpinäkyvään vaikutelmaan. Siihen sopivat parhaiten vahaa läpäisevät paperit, kuten silkkipaperi ja servietit. Tällä kertaa kokeilin käyttää mehiläisvahatekniikkaa vain taustaksi ja kiinnittää loput kollaasielementit myöhemmin.

Ompeluaiheinen kortti syntyi kivasti kierrätetystä vaatekaavasta, jonka paperi on juuri oikeanlaista silkkipaperin tyyppistä. Postikortin kokoisesta pohjasta tuli kaksi ATC-korttia. Leimailin sinne tänne Staz-on-musteella, joka kestää kiiltävillä pinnoilla varmimmin. Ompelukone on vapaasti ladattava kuva Missie Krissie -blogista. Muutin kokoa sopivaksi ja tulostin sitä kahdelle erilaiselle skräppipaperille. Pirteänä viimeistelynä toimivat tilkkulaatikon aarteista tehdyt kukat. Aurinkoisia kevättalven päiviä kaikille!

Wednesday, 6 February 2013

Something New: Beeswax Collage

It's been too long since I last posted, but I've been busy both with art and other duties. Mostly other duties. However, the other day I was able to try yet another new technique that I'd long been long tempted to try! That's beeswax collage with napkins. It's kind of like decoupage but with more see-through layers.

Napkin, tissue papers and other thin, soft, nearly transparent papers are good, too. The paper needs to let the melted beeswax through, otherwise it won't glue on properly. I melted the beeswax with a craft iron, first melt it on the card, then glue on first layer, then more wax and so on. I was quite excited and slightly scared about how messy it might be, let alone if the wax started to burn or something. So I didn't even think of taking how-to-do photos this first time!



But it wasn't that bad. The beeswax melts little by little and does not stream all over. However, the iron should be an old-fashioned one without the steam holes or teflon coating, and dedicated to crafting. No more ironing of clothes after this! If you want to use your ironing board for clothes still, it's a good idea to protect it with an old pillowcase or t-shirt first (make it tight so it does not move) and then on top of it a sheet of baking paper.

The beeswax works both as a glue and a sealant here. This is a very fast technique but I recommend cutting lots of pieces cut ready before you put the iron on. I made about 10 ATCs, a chunky page and some backgrounds in two short sessions. I wasn't happy with all of them but here are the ones I like the best, 3 ATCs and a chunky 4x4 page. I love the ethereal looking results, where all the layers really seem to melt together!

These cards were made for trades at ATCs for All.



Jotain uutta taas: Mehiläisvahakollaasi

Viimeisestä postauksesta on ihan liian kauan, muut velvollisuudet veivät kaiken aikani viime viikkoina. Viikonloppuna pääsin pitkästä aikaa kokeilemaan jotain uutta, mitä mieleni oli pitkään tehnyt testata, nimittäin kollaasia sulatetulla mehiläisvahalla. Tekniikka muistuttaa decoupagea, mutta lopputuloksena on läpinäkyvämmät kerrokset.

Sulaa vahaa valutetaan korttipohjaan ja paperia lisätään kerros kerrallaan. Paperin on hyvä olla pääasiallisesti ohutta ja huokoista, joka päästää vahan lävitseen, kuten servettiä tai silkkipaperia. Pienempiä palasia voi olla myös tavallista paperia, esimerkiksi kirjansivut tai nuottipaperit ovat kiva lisä. Sulattamiseen on saatavilla jonkinmoisia patoja (engl. melting pot, en ole Suomessa nähnyt), jolloin voi käyttää myös rakeena myytävää mehiläisvahaa.

Itse päätin testata helpoksi kuvattua tekniikkaa eli askartelukäyttöön omistettua silitysrautaa. Silitysraudalla sekä sulatetaan vaha että silitetään kuva kiinni korttiin. Tässä menetelmässä vahan pitää olla pötkönä, jota pidetään kädessä silitysraudan pohjaa vasten. Helsingin Hobby Point myy mehiläisvahaa kynttiläntekoon tarkoitettuina levyinä. Pyöritin levyn rullalle, jotta sain siitä pötkön. En osannut yhtään arvioida vahan menekkiä etukäteen, mutta aika riittoisaa se on. Nyt on noin puolet jäljellä yhdestä levystä, joka maksoi alle kolme euroa.



En uskaltanut ajatellakaan valokuvaamista eri vaiheita, koska ajattilen homman voivan olla tosi sotkuista, tai pahimmillaan, että palohälytin repeäisi ulvomaan keskellä yötä! Vaha ei kuitenkaan sulanut virtanaan vaan sopivasti pikkuhiljaa. Raudan on hvyä olla teräspintainen ilman teflonpintaa ja höyryreikiä. Sen kuumuutta vaihtelin yhden ja kahden pisteen välillä.

Silityslautaa ei tarvitse uhrata pelkästään askartelukäyttöön, mutta se kannattaa suojata hyvin. Vanha tyynyliina, t-paita tai muu kangas, jonka saa pysymään paikoillaan, on hyvä. Päälle laitoin vielä leivinpaperin ja se toimi hyvin. Toisella kertaa se oli loppu ja käytin alumiinifoliota, joka ei ollut yhtä hyvä. Kortti alkoi tarttua kiinni folioon, kun siihen oli valunut vahaa.



Kollaasielementtejä kannattaa leikata valmiiksi etukäteen aika paljon, sillä kuuma rauta ja vaha eivät jouda odottelemaan. Toki raudan voi sammuttaa ja lisätä kerroksia myöhemmin. Tällä tekniikalla loihtii tosi nopeasti kauniita kortteja, joissa kerrokset sulautuvat ikäänkuin läpinäkyvästi yhteen. Lisäksi saa nauttia ihanasta mehiläisvahan tuoksusta!



Saturday, 19 January 2013

Silvery Scales

This kind of collage is fun and easy to do with kids. I had the idea for this collage when my little artist was excited to learn to use the scissors but got unhappy if he did not manage to follow the drawn line. With the scales of the fish, I convinced him that they don't have to all precise, for they are all different shapes in real life, too.

When we started this, we saved all blue and silvery shades of paper scraps, from Christmas chocolates and whatnot for a few weeks. Then we had plenty to start cutting! A few pieces are in red and other warm colours to make it more lively.

Cut a fish shape and do the fins and tails first. Paint with silver colour or cover with paper of your choice. Then glue on the scales starting from the tail!

This is my participation in this week's Collage Obsession Challenge where the theme was Fish.







Kala hopeakylki


Keksin idean tähän kalaan, kun lapseni alkoi opetella saksien käyttöä, mutta turhautui, kun se ei vielä mennyt ihan viivoja pitkin. Kerroin, että kalan suomut ovat oikeastikin erilaisia jokainen, jolloin hän malttoi jatkaa.

Keräsimme sini- ja hopeasävyisiä papereita jokusen viikon ja aloimme leikellä suomuja vähän kerrallaan. Mukaan pääsi suklaapapereita ja vaikka mitä, ja tapani mukaan lisäsin myös vähän kontrastisia sävyjä.
Piirrä ja leikkaa kalan muoto paksusta pahvista ja tee ensin evät ja pyrstö maalaten tai paperilla päällystäen. Liimaa suomut pyrstöstä eteenpäin rivi kerrallaan.

Osallistun tällä viikon Collage Obsession -haasteeseen, aiheena tietysti Kalat.

Wednesday, 16 January 2013

Travel Journal for a Friend

A new blank notebook is something I'm always excited to have, and it makes a really nice gift especially if you decorate the covers yourself. Collaged journal covers are fun and easy to make. You can use anything, from scrapbooking paper to real life ephemera!

Glue it well and seal with acrylic medium to protect that the pieces stay put. Acrylic medium makes the colours in some papers bleed, though, so you may want to test first. Inkjet printer colours, for example, are prone to that.

You could choose the colours from the recipient's favourites or pick a theme that suits her/his interests and the occasion. This journal from last winter was my gift for a friend who was leaving for a road trip.



Kirjankannet kollaasitekniikalla

Muistikirja on kiva lahjaidea, etenkin jos koristelee kannet itse. Tämän tein ystävälle, joka oli lähdössä pidemmälle matkalle.

Papereina voi käyttää mitä laatikoista löytyy. Näihin kansiin käytin skräppäyspapereita, lahjapaperia, serviettiä, lehdistä leikattuja kuvia ja muutaman tarran ja siirtokuvan. Värit ja aiheen voi valita saajalle mieluisiksi ja tilanteen mukaan. Jos taas tekee muistoalbumin jo menneestä matkasta tai tapahtumasta, siihen voi käyttää myös kaikki muistoiksi kertyneet pikku lippuset.

Käytä hyvää liimaa, kuten Erikeeperiä. Itse tykkään suojata kollaasityöt akryylimediumilla. Tämä liimamainen aine kuivuu värittömäksi ja suojaa työtä lakan tavoin. Sitä saa taiteilijatarvikeliikkeistä, esimerkiksi Temperasta Helsingissä. Akryylimedium kuitenkin irrottaa väriä joistain papereista. Testaa varoen esimerkiksi kodin valokuvaprintterillä tulostettuja kuvia, sillä laitteesi on todennäköisesti mustesuihkukirjoitin!

Thursday, 10 January 2013

Hand Art

Do you remember, as a child, tracing your hands on paper and then coloring and cutting them out? This seems quite popular, as are all kinds of little keepsakes with children's handprints. Why are we so attracted to hand art, I wondered. With children, it's probably because handprints are such concrete memories of that particular moment. But we grown ups can enjoy leaving our handprints, too, so why not try hand art! These are also being traded like ATCs.



The background for both hands is napkins glued with white gesso, and the Christmas hand has some more layers of paper scraps and stenciling. I got myself the embossing heat tool for Christmas, and used that on the poinsettia. Young Frida Kahlo has a background of one single napkin that looks like patchwork, and frames made of a rub-on.



Kädenjälkiä


Muistatko, piirrettiinkö sinun lapsuudessasi käden ääriviivoista kuvioita, jotka sitten väritettiin ja leikattiin? Moni on tehnyt tätä, ja vielä tutumpaa on lasten kädenjälkien painaminen kortteihin ja pikku lahjoihin. Mietin, mikähän niissä käsissä niin viehättää − lasten kohdalla kai ainakin se, että kädenjälki on konkreettinen muisto ohimenevästä hetkestä, jolloin se on tehty. Mutta näitä on kiva tehdä ja tallentaa oma kädenjälkensä aikuisenakin, huomasin! Opin äskettäin, että näitä myös vaihdellaan ATC-korttien tavoin, ja innostuin kokeilemaan.

Molempien käsien taustakerroksena on gesson päälle liimattuja servettejä. Joulukädessä on kerroksia enemmänkin, sabluunapainantaa sekä erilaisia papereita revittyinä ja ympyräleikkurilla leikattuina. Ostin itselleni kuumailmapuhaltimen joululahjaksi etukäteen, ja sitä testailin joulutähtileimasimella. Frida Kahlon nuoruudenkuvan taustana on tilkkutäkkikuvioista servettiä, josta tuli gessolla aika pastelli kontrastiksi mustavalkokuvalle. Kuvan kehykset on leikattu siirtokuvasta.